15.9.2017

30 päivää & 30 haastetta

Kuvahaun tulos haulle itsensä haastaminen

Pari viikkoa sitten sain ystävältäni viestin, että hänen perustamansa haasteryhmä starttaa taas - juuri sinä päivänä. 
Olin kyllä aiemmin miettinyt, että seuraavalle kierrokselle voisin jopa osallistua, mutta nyt kun mahdollisuus tuli yllättäen, teki mieli vain perääntyä. Uusia ihmisiä, vaikeiden asioiden kohtaamista, avoimuutta - ei kiitos, ei tähän hetkeen. 
Sitä paitsi olin töissä, en edes ehtisi vaikka tahtoisin, sori, ehkä ensi kerralla?

Sitten pääsinkin töistä reilusti aiemmin. Ehtisin helposti pyöräillä tapaamispaikalle jos haluaisin. Mietin, että eihän seuraaville kerroille ole mikään pakko osallistua, voinhan käydä paikalla katsomassa - onhan se melkein kotimatkan varrellakin.

Menin - ja jäin.


Pian pieniin päivittäisiin haasteisiin jo melkein koukuttui ja pidempiin projekteihin sai uutta puhtia, kun onnistumisista sai kertoa muillekin. On ollut inspiroivaa kuulla päivittäin muiden onnistumisista ja saanut uusia ideoita itselleenkin.

Tähän mennessä olen esimerkiksi aloittanut taas pitkän kesän tauon jälkeen salilla käymisen, saanut rohkeutta ottaa puheeksi hankalia asioita ihmissuhteissa ja antanut mahdollisuuksia uusille asioille, vaikkei ne tuntuisikaan mukavilta (mutta josta tiedän mahdollisesti hyötyväni suuresti). Olen alkanut pitämään tarkempaa kirjaa ruokamenoista ja pyrkimään käyttämään tuotteita, joita kaapista jo löytyy. Olen ilmoittautunut muutamille itsensä kehittämiseen ja itsetuntoon liittyville luennoille ja ostanut pari nettikurssia valokuvaukseen ja kuvanmuokkaukseen liittyen. Olen yrittänyt ja jopa onnistunut olemaan miellyttämättä muita sen sijaan, että olisin ehkä kiva mutten viihtyisi itse enää niin hyvin. Olen altistanut itseäni vaikeille asioille, joissa riski epäonnistumiselle tuntuu isommalta kuin onnistuminen (ja kohdannut molemmat lopputulokset).

Viime tapaamisen jälkeen päätin, että paneudun tällä viikolla joka päivä vähintään yhteen self help- artikkeliin. 
Heti maanantaina luin Anna Taipaleen tekstin hukassa olemiselle  (Olen ollut nyt pari päivää ihan älyttömän inspiroitunut tästä naisesta, jonka luentoa itsensä rakastamisesta olin lauantaina kuuntelemassa ja jonka uuden kirjankin ostin - sekin oli oma haastensa). Lisäksi olen lukenut useampia Steve Pavlinen artikkeleita, joita löytyy blogista jopa muutaman kirjan verran. Ja tavoite kolmesta treenikerrasta per viikko täyttyi jo eilen!

Osa näistä asioista ovat sellaisia, joiden tekemistä olen miettinyt pidempään, mutta joissa on kuitenkin tuntunut olevan jokin estämässä. Osa taas sellaisia, jotka olen päättänyt tehdä hetken mielijohteesta (mutta joihin en ilman tätä haastetta olisi ryhtynyt), osasta olen saanut inspiraation muiden haasteista ja onnistumisista.
Tapaamiset eivät todellakaan ole olleet itselleni helppoja, ja viimeksi tänään mietin, jätänkö koko homman kesken.
 Tunnen itseni säälittäväksi muiden isompien ja vaativampien haasteiden edessä - vaikka tietenkin jokaisen tie onkin omanlaisensa ja minun haasteeni minulle... no, haasteita. Voisin kirjoittaa toisenkin tekstin aiheesta parin viikon päästä, kun tämä intensiivikurssi on käyty läpi. Luulen kyllä jo nyt jatkavani tätä tapaa jatkossakin ja odotan mielenkiinnolla, mitä kaikkea sitä itse ja muut keksivät vielä loppuajaksi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti